Yleistä

Näin ihmisten rahankäyttö on muuttunut aikojen saatossa

Eri sukupolvien rahankäyttötavat puhuttavat. Iltapäivälehtien otsikot huutavat, että nuoret pitävät tuhlaamista hyveenä, ja että kotitalouksien velkaantumisaste on huippuluokkaa. Ulosotossa on jo puoli miljoonaa suomalaista. Ihmisten rahankäyttö tuntuu muuttuneen viime aikoina, sillä pikaluottoja ottavat kaikenikäiset.

Oliko ennen kaikki paremmin?

Tällä hetkellä vauraimmat suomalaiset kuuluvat pääsääntöisesti 1940-luvun loppupuolella ja 1950-luvun alussa syntyneisiin suuriin ikäluokkiin. Nämä suuret ikäluokat ovat vauraampia kuin ennen heitä syntyneet, mihin vaikuttaa erityisesti se, että he ovat omia vanhempiaan ja isovanhempiaan korkeammin koulutettuja. Esimerkiksi massayliopistot perustettiin juuri näiden suurten sukupolvien tarpeisiin. Koulun loputtua työpaikka oli melko helppo saada, ja samassa työpaikassa pysyttiin usein eläkeikään saakka. Myös naiset alkoivat käydä töissä kodin ulkopuolella, jolloin perheessä olisi kaksi leivän ansaitsijaa ja asuntolainan maksajaa. Talouden nousukaudet ovat nostaneet nyt jo pois maksettujen kiinteistöjen arvoa, ja näin nostaneet suurten ikäluokkien varallisuutta.

Suurten ikäluokkien jälkeen syntyneet sukupolvet eivät ehkä ole saaneet yhtä hyviä lähtökohtia elämälleen. Varsinkin nyt työelämässä olevat kipuilevat epävarmojen tulevaisuuden näkymien kanssa. Hyvä koulutus ei takaa työpaikkaa, ja työsuhteet tapaavat olla osa-aikaisia, määräaikaisia ja suhdanneherkkiä. Mahdollisuudet edetä työuralla ovat heikentyneet, ja palkkakehitys tuntuu polkevan paikallaan, koska kokemuslisää ei ehdi pätkätöiden takia kertyä. Työttömyys on varsinkin maaseudulla hyvin yleistä.

Onko suhde rahaan muuttunut?

Rahaa

Myös suhde rahaan tuntuu muuttuneen. Velan ottaminen on helpompaa kuin koskaan ennen, ja tämä näkyy suomalaisten rahankäyttötottumuksissa. Jos aiemmin asuntolainan hankkimista jännitettiin ja pankinjohtajan pakeille mentiin sovittuun aikaan hattu kourassa ja tukka suittuna, ei tänä päivänä tarvitse kuin näpytellä tietokonetta tai älylaitetta vähän aikaa, ja jo alustava lainatarjous tulee. Jos pankin tietokoneohjelma laskee, että asiakkaan tulot riittävät lainanmaksuun kohtuullisessa ajassa, pankkitoimihenkilö ottaa yhteyttä jo seuraavana päivänä ja keskustelee lainanoton ja asuntokaupan teon yksityiskohdista. Asuntokaupat, asuntolainan hakeminen ja asuntolainan nosto voidaan hoitaa kokonaan verkossa. Pankit tuntuvat kannustavan asuntolainan ottoon mainostamalla asuntolainojaan näyttävästi, ja asuntolainojen suhteen ollaankin nyt korkeammalla tasolla kuin koskaan aikaisemmin. Asuntovelan kasvua selittävät asuntojen hintojen nousu, pitkään matalalla olleet korot (mitkä ovat rohkaisseet lainanottoon) sekä asuntolainojen kasvaneet pituudet. Koska varsinkin 1970-luvulla rakennetut kiinteistöt alkavat tarvita isoja remontteja, vaikuttavat myös kasvaneet taloyhtiölainat asuntovelallisten lainataakkaan.

Vielä helpompaa on kulutusluottojen hakeminen. Jopa luottotietonsa jo menettänyt voi saada pikalainoja ja vakuudettomia luottoja. Kulutusluottoja tarjoavat lukuisat yritykset, joilta lainaa voi saada tililleen alle puolessa tunnissa sen hakemisesta. Pikalainaa haetaan esimerkiksi tekstiviestillä tai lyhyen verkkolomakkeen avulla. Verkkolomakkeessa ei kysytä kuin ehkä henkilötunnus, ja taas on tilillä rahaa muutamasta satasesta jopa kuuteenkymmeneen tuhanteen euroon.

Monille 1980–2000-luvuilla syntyneillä tuntuvat olevan rahankäytön perusasiat hukassa. On nelikymppisiä, joille ei ole vielä valjennut, mikä luottokortti on. Pankkien asiakaspalvelijat joutuvat usein selittämään sitä, miksi luottokortille ei ilmaannu automaattisesti lisää käyttövaraa kuun lopussa, tai miksi luottokortin velkasaldo olisi hyvä maksaa joskus poiskin. Jos luottokortin pääperiaatteita ei ymmärretä, tuottaa hankaluuksia myöskin pikaluottojen lainaehtojen sisäistäminen. Lainan korko ja todellinen vuosikorko ovat kaksi eri asiaa. Lainoja kilpailuttaessa pitäisi ehdottomasti tutustua todelliseen vuosikorkoon, mikä saattaa olla vaikka 25 %, vaikka lainaa olisi markkinoitu edullisella 1–2 prosentin lainakorolla. Koska ymmärrys rahasta, koroista ja esimerkiksi tulojen ja menojen seuraamisesta tuntuu hämärtyneen, selittää se omalta osaltaan kotitalouksien velkaantumista.

Rohkeampaa lainanottoa kuin ennen

Kuten edellä todettiin, lainaa saa helposti ja aiempaa keveimmin ehdoin. Koska yhteiskuntamme on materialistisempi kuin koskaan, ja ihmisiä suorastaan painostetaan kuluttamaan aina vain enemmän, voidaan sanoa ihmisten rahankäyttötottumuksien muuttuneen jopa radikaalisti. Suurten ikäluokkien nuoruus ja aikuisuus ei kulunut tällaisessa kulutushysteriassa ja vanhojen lainojen kuittaamisella uusien lainojen avulla. Mummu ei ostanut uutta talvitakkia joka vuosi, ja pappa osti auton vasta, kun oli säästänyt valmiiksi ainakin ison osan sen hinnasta. Ala-asteikäisillä ei luonnollisestikaan ollut älypuhelinta – koko kylässä saattoi olla vain pari lankapuhelinta. Joululahjaksi sai karamellia. Tällaiset standardit eivät nykyihmiselle riitä. Koska palkat eivät ole kasvaneet samassa tahdissa vaatimustemme kanssa, pyörii arki monissa suomalaisissa kotitalouksissa luottokorttien ja pikalainojen avulla, mikä ei ole kestävää.